Baile Flamenco
Edellisessä kirjoituksessa esitelty bailen rakenne on yksi esimerkki, siitä miten perinteisen bailen voi rakentaa. Valittu tyylilaji vaikuttaa jonkin verran rakenteeseen, samoin kuin valitut letrat, säkeistöt. Mitä paremmin tuntee laulua sitä enemmän siitä saa irti. Tercio tarkoittaa flamencolaulussa laulajan samalla henkäyksellä laulamaa säettä/säkeitä. Laulaja ikään kuin rytmittää säkeet uudestaan laulamalla puolikkaan säkeen, yhden säkeen tai kaksi säettä kerrallaan. Kirjaimellisesti käännettynä se tarkoittaa kolmatta osaa säkeistöstä. Rematen eli lyhyenlopetuksen paikka on tercion lopussa lyhimmillään kuutosiskusta kymppiin, mutta se voi olla pituudeltaan kaksikin compásta. Monissa tyylilajeissa kuten soleássa tai siguiriyassa tunnetaan alalajeja, jotka on nimetty syntyalueen ja jonkun ko esitystavan tunnetuksi tehneen laulajan mukaan. Oleellista on tietää lauletaanko valittu letra yhteen pötköön vai rytmittäen eli toisin sanoen onko tilaa rematelle, lyhyelle tai pitkälle, vaiko ei.
Esimerkiksi seuraava Soleán letra on Utrerasta ja se on nimetty 1840-1912 eläneen laulajan La Sernetan mukaan. Tähän letraan remate tulee tercioiden 1 ja 2 väliin.
Con mirarte solamente (1. Tercio)
con mirarte solamente(2. Tercio)
conocerás que te quiero
y también conocerás (3. Tercio)
que quiero hablarte y no puedo
y también conocerás (4. Tercio)
que quiero hablarte y no puedo
Tarantolla puolestaan on oma tyypillinen melodinen remate letran tercioiden lopetukseksi.
Flamencotanssin perusrakenteessa on luonnollinen dramaturginen kaari. Rakennetta voi muokata oman maun ja taitojen sekä luovuuden mukaan valitun tyylilajin ehdoilla. Osioita voi jättää poiskin. Ei ole mikään pakko laittaa joka väliin subidaa ja cierreä tai tehdä kolmea letraa ja kahta escobillaa. Kuitenkin jos karsii yksinomaan jonkin osa-alueen koreografiasta, esimerkiksi kaikki rematet ja cierret ja escobillat, ei voida enää puhua bailesta.
Danza Flamenca
Viime vuosina on yleistynyt termi danza flamenca. Sitä käytetään tanssiteoksista, joissa on pääasiallisena liikekielenä käytetty flamencotanssia, mutta mahdollisesti myös muita tanssitekniikoita kuten esimerkiksi klassista espanjalaista tanssia, butoa, nykytanssia tai vaikkapa sirkusta. Lisäksi koreografiassa ei ole bailea vastaavaa rakennetta. Monesti on saatettu käyttää flamencomusiikin lisäksi tai sijaan muuta musiikkia. Jos käytetään flamencomusiikkia, voi eri bailen osioita (esim. remate, llamada, letra) käyttää koreografian tukena, mutta koreografian dramaturginen kaari syntyy tai täytyy luoda toisella tapaa kuin bailessa.
Juttu julkaistu Letran numerossa 2/2011.
perjantai, 28. lokakuuta 2011
Flamencotanssin rakenteesta osa 1/2
Flamencotanssin eli bailen koreografia muodostuu eri osa-alueista. Nämä eri osa-alueet esiintyvät myös improvisoitaessa. Aluksi tanssija esittäytyy joko yhdessä laulajan tai kitaristin kanssa tai erikseen. Tätä osiota kutsutaan nimellä salida, lähtö/aloitus. Kitaran salida on esimerkiksi lyhyt melodia, falseta, laulajalla ayayayyy, tiritiri, lerele tai muu lämmittely ja esitettävän tyylilajin tunnelmaan virittäytyminen. Toisinaan kuulee laulettavan laulelmatyyppistä säkeistöä alkuun.
Tanssija virittäytyy tunnelmaan taputuksin tai liikkumalla hitaasti musiikkiin. Buleríaan ja tangoon esittäytyminen voi vaikkapa olla reipas kävely ympäriinsä. Salida päättyy rytmin kiihdytykseen eli subidaan ja cierreen, lopetukseen.
Salidaa seuraa yksi tai useampi letra, säkeistö. Säkeistöt voivat olla peräkkäin tai niiden välissä voi olla koputtelua tai markkeerausta (joka tarkoittaa rytmistä askeltamista liikkuen tai paikallaan). Usein säkeistön jälkeen tehdään llamada, kutsu, joka aloittaa uuden osan tanssissa. Buleríaksessa llamadan voi tehdä myös laulun kanssa yhtäaikaa. Jerziläiseen tapaan tanssittaessa tehdäänkin llamadoita vähän väliä. Llamada ei tällöin varsinaisesti aloita uutta osaa tanssissa, vaan on siirtymä liikkeestä toiseen.
Säkeistön katkaisee corte, lyhyt koputus säkeiden välissä. Säkeistöjen välissä voi olla komppausta tai falseta. Tähän lyyriseen kitaran melodiaan voi tehdä tarkan sitä seurailevan koputuksen tai koreografian. Alegríakseen vakiintunutta pidempää falseta –osaa kutsutaan nimellä silencio, hiljaisuus.
Tanssin varsinaisen koputusosan nimi on escobilla. Monissa paloissa, kuten soleássa, siguiriyaksesssa ja alegríaksessa on escobillaosassa oma vakiintunut falsetasäestys. Tämä osa saattaa venyä varsinkin nuorilla (mies)tanssijoilla pitkäksi., sillä se tarjoaa mahdollisuuden briljeerata nopealla tarkalla jalkatyöllä. Myös escobilla päättyy subidaan, kiihdytykseen ja llamadaan tai cierreen.
Tavallisimmin koreografia lopetetaan nopeampitempoiseen tahtiin. Soleá, alegrías ja monet muut usein buleríakseen. Taranto ja tientos tangoon tai rumbaan. Yhdistelmiäkin näkee kuten 12-jakoinen quajiras usein 4-jakoisella colombianalopulla. Loppuosaa kutsutaan nimellä remate. Toki palo eli tyylilaji voi pysyä samana loppuun asti. Remateksi käy myös hidas falseta tai letra.
Remate, llamada ja cierre –termejä käytetään hiukan sekaisin. Kannattaa siis olla tarkkana tunnilla, että ymmärtää mitä opettaja tarkoittaa. Toiset puhuvat aina llamadoista eivätkä käytä muita termejä lainkaan. Eräs kuulemani selitys cierre ja remate –termien eroista on seuraava: cierre lopettaa jonkin tanssin osion. Sitä seuraa tauko ja musiikki alkaa uudestaan aloittaen seuraavan osion esimerkiksi silencion tai escobillan. Remate puolestaan lopettaa osion ilman pysähdystä. Esimerkiksi buleríaksessa temppua seuraavat 9 10 –iskut, joilla se lopetetaan, mutta jatketaan heti markkeerausta. Remate –sanalla on siis selvästi kaksi eri merkitystä.
Yhdistelemällä näitä osioita voi tehdä koreografian vaikkapa seuraavanlaisesti:
-laulajan salida: hidas, vapaarytminen letra
-tanssijan salida: sisääntulo laulajan salidan jälkeen pelkkään rytmiin, subida, cierre
-I letra (2 säettä + corte + laulu jatkuu)
-1 compás välissä
-II letra (I säe + corte + laulu jatkuu)
-falseta, subida, cierre
-escobilla, subida, cierre
-III letra, subida, cierre
-II escobilla, subida, llamada
-bulerías
Tämä siis pitkän kaavan mukaan. Nauhamusiikkia käytettäessa tilanne on toinen. Kannattaa aloittaa analysoimalla musiikin rakenne ja aloittamalla letraosioista. Sen jälkeen voi miettiä onko tilaa llamadoille tai koputusosioille.
Si alguna vez vas por Caí
pasa por barrio Santa María,
y allí verás los gitanos
cómo se bailan por alegrías.
Jos joskus menet Cadiziin
käy Santa Mariassa
niin siellä näet kuinka
mustalaiset tanssivat alegríasta.
Juttu julkaistu alunperin Letran numerossa 2/1999 ja uudelleen 2/2011.
Tanssija virittäytyy tunnelmaan taputuksin tai liikkumalla hitaasti musiikkiin. Buleríaan ja tangoon esittäytyminen voi vaikkapa olla reipas kävely ympäriinsä. Salida päättyy rytmin kiihdytykseen eli subidaan ja cierreen, lopetukseen.
Salidaa seuraa yksi tai useampi letra, säkeistö. Säkeistöt voivat olla peräkkäin tai niiden välissä voi olla koputtelua tai markkeerausta (joka tarkoittaa rytmistä askeltamista liikkuen tai paikallaan). Usein säkeistön jälkeen tehdään llamada, kutsu, joka aloittaa uuden osan tanssissa. Buleríaksessa llamadan voi tehdä myös laulun kanssa yhtäaikaa. Jerziläiseen tapaan tanssittaessa tehdäänkin llamadoita vähän väliä. Llamada ei tällöin varsinaisesti aloita uutta osaa tanssissa, vaan on siirtymä liikkeestä toiseen.
Säkeistön katkaisee corte, lyhyt koputus säkeiden välissä. Säkeistöjen välissä voi olla komppausta tai falseta. Tähän lyyriseen kitaran melodiaan voi tehdä tarkan sitä seurailevan koputuksen tai koreografian. Alegríakseen vakiintunutta pidempää falseta –osaa kutsutaan nimellä silencio, hiljaisuus.
Tanssin varsinaisen koputusosan nimi on escobilla. Monissa paloissa, kuten soleássa, siguiriyaksesssa ja alegríaksessa on escobillaosassa oma vakiintunut falsetasäestys. Tämä osa saattaa venyä varsinkin nuorilla (mies)tanssijoilla pitkäksi., sillä se tarjoaa mahdollisuuden briljeerata nopealla tarkalla jalkatyöllä. Myös escobilla päättyy subidaan, kiihdytykseen ja llamadaan tai cierreen.
Tavallisimmin koreografia lopetetaan nopeampitempoiseen tahtiin. Soleá, alegrías ja monet muut usein buleríakseen. Taranto ja tientos tangoon tai rumbaan. Yhdistelmiäkin näkee kuten 12-jakoinen quajiras usein 4-jakoisella colombianalopulla. Loppuosaa kutsutaan nimellä remate. Toki palo eli tyylilaji voi pysyä samana loppuun asti. Remateksi käy myös hidas falseta tai letra.
Remate, llamada ja cierre –termejä käytetään hiukan sekaisin. Kannattaa siis olla tarkkana tunnilla, että ymmärtää mitä opettaja tarkoittaa. Toiset puhuvat aina llamadoista eivätkä käytä muita termejä lainkaan. Eräs kuulemani selitys cierre ja remate –termien eroista on seuraava: cierre lopettaa jonkin tanssin osion. Sitä seuraa tauko ja musiikki alkaa uudestaan aloittaen seuraavan osion esimerkiksi silencion tai escobillan. Remate puolestaan lopettaa osion ilman pysähdystä. Esimerkiksi buleríaksessa temppua seuraavat 9 10 –iskut, joilla se lopetetaan, mutta jatketaan heti markkeerausta. Remate –sanalla on siis selvästi kaksi eri merkitystä.
Yhdistelemällä näitä osioita voi tehdä koreografian vaikkapa seuraavanlaisesti:
-laulajan salida: hidas, vapaarytminen letra
-tanssijan salida: sisääntulo laulajan salidan jälkeen pelkkään rytmiin, subida, cierre
-I letra (2 säettä + corte + laulu jatkuu)
-1 compás välissä
-II letra (I säe + corte + laulu jatkuu)
-falseta, subida, cierre
-escobilla, subida, cierre
-III letra, subida, cierre
-II escobilla, subida, llamada
-bulerías
Tämä siis pitkän kaavan mukaan. Nauhamusiikkia käytettäessa tilanne on toinen. Kannattaa aloittaa analysoimalla musiikin rakenne ja aloittamalla letraosioista. Sen jälkeen voi miettiä onko tilaa llamadoille tai koputusosioille.
Si alguna vez vas por Caí
pasa por barrio Santa María,
y allí verás los gitanos
cómo se bailan por alegrías.
Jos joskus menet Cadiziin
käy Santa Mariassa
niin siellä näet kuinka
mustalaiset tanssivat alegríasta.
Juttu julkaistu alunperin Letran numerossa 2/1999 ja uudelleen 2/2011.
maanantai, 14. helmikuuta 2011
TIENTOS
Tientos on eräänlainen hidas tangos ja sen voidaan katsoa syntyneen tangoksen johdannaisena. Laulun säkeistöt muodostuvat yleensä kolmesta tai neljästä kahdeksantavuisesta säkeestä. Compás lasketaan kaksi kertaa neljään (eli yhteensä kahdeksaan), kuten tangossa, mutta se aksentoidaan tangoa painavammin, usein painottaen iskuja 3 ja 4. Tempo on tangosta hitaampi.
Tientoksen alkuperästä on useita käsityksiä. Jotkut katsovat sen olevan kotoisin Cadizista ja pitävät sitä Enrique el Mellizon luomuksena. Toiset sen sijaan pitävät jereziläistä El Marrureroa tientoksen todellisena isänä. Mm José Blas Vega puolestaan puolustaa ajatusta siitä että tangos-tientos olisi Don Antonio Chacónin käsialaa. Itse asiassa tientos-nimeä ei tunnettu ennen Don Antonio Chacónia ja hänen tangos-tientokseen laulamaansa säkeistöä:
Me tiraste varios tientos
por ver si me blandeaba
y me encontraste más firme
las murallas del alba
- - -
Koettelit minua houkutuksin
nähdäksesi heikkouteni
mutta näit minut vahvana
kuin Alban mahtavan muurin.
Tästä säkeistöstä ja sen esitystavasta voidaan ainakin katsoa tientoksen nimen ja muodon vakiintuneen. Don Antonio Cacónin ohella myös Manuel Torre ja Niña de los Peines tekivät tätä paloa tunnetuksi omilla versioillaan 1900-luvun alkupuolella. Tientos ei noista päivistä ole juurikaan muuttunut. Varhaisimmissa levytyksissä näkee käytettävän nimitystä tango-tiento tai el tango de los tientos. Tientos lopetetaan usein miten tangokseen, juhlallinen, tunteellinen laulu saa iloisemman, kepeämmän lopun.
Tyylinäytteet:
Pastora Galván
Merche Esmeralda
La Perla de Cádiz
José Merce
Tientoksen alkuperästä on useita käsityksiä. Jotkut katsovat sen olevan kotoisin Cadizista ja pitävät sitä Enrique el Mellizon luomuksena. Toiset sen sijaan pitävät jereziläistä El Marrureroa tientoksen todellisena isänä. Mm José Blas Vega puolestaan puolustaa ajatusta siitä että tangos-tientos olisi Don Antonio Chacónin käsialaa. Itse asiassa tientos-nimeä ei tunnettu ennen Don Antonio Chacónia ja hänen tangos-tientokseen laulamaansa säkeistöä:
Me tiraste varios tientos
por ver si me blandeaba
y me encontraste más firme
las murallas del alba
- - -
Koettelit minua houkutuksin
nähdäksesi heikkouteni
mutta näit minut vahvana
kuin Alban mahtavan muurin.
Tästä säkeistöstä ja sen esitystavasta voidaan ainakin katsoa tientoksen nimen ja muodon vakiintuneen. Don Antonio Cacónin ohella myös Manuel Torre ja Niña de los Peines tekivät tätä paloa tunnetuksi omilla versioillaan 1900-luvun alkupuolella. Tientos ei noista päivistä ole juurikaan muuttunut. Varhaisimmissa levytyksissä näkee käytettävän nimitystä tango-tiento tai el tango de los tientos. Tientos lopetetaan usein miten tangokseen, juhlallinen, tunteellinen laulu saa iloisemman, kepeämmän lopun.
Tyylinäytteet:
Pastora Galván
Merche Esmeralda
La Perla de Cádiz
José Merce
torstai, 27. tammikuuta 2011
por tientos
Amarga, dura y bravía
Tú eres como la retama
Amarga, dura y bravía
Al sol le quita la llama
Vente tú a la nieve fría
- - -
Kitkerä, kova ja urhea
Olet niin kuin retama*
Kitkerä, kova ja urhea
Jätä polte auringolle
Tule kylmään lumeen
*retama on karuilla alueilla kasvava herneensukuinen pensas, josta tehdään mm. luutia
Tú eres como la retama
Amarga, dura y bravía
Al sol le quita la llama
Vente tú a la nieve fría
- - -
Kitkerä, kova ja urhea
Olet niin kuin retama*
Kitkerä, kova ja urhea
Jätä polte auringolle
Tule kylmään lumeen
*retama on karuilla alueilla kasvava herneensukuinen pensas, josta tehdään mm. luutia
tiistai, 4. tammikuuta 2011
Amor de Dios 2
Amor de Dios -studiolla opettaa tällä hetkellä monia suomalaisille tuttuja mm festivaalivieraina olleita flamencotaiteilijoita. Tässä joitakin poimintoja: Maria Juncal (Hgin f.festari 2010) opettaa klo 14-15. Tunnin tasoksi on merkitty medio eli keskitaso. Voimallista, notkeaa naisenergiaa, vahvaa rytmiikkaa. Maria Juncal on ehkä nuoren polven tanssijoista perinteisin.
Concha Jareño (Hki Flamingo 2008) on pitänyt viime aikoina paikalla ollessaan intensiivikursseja viikottain vaihtuvin teemoin klo 12-13 ja 13-14, niin ikään tasoa medio. Kiinnostavia koreografioita ja haastetta. Concha Jareño hakee usein innoitusta liikkeeseen klassisen espanjalaisen tanssin puolelta, mutta tuoreesti. Hänet palkittu mm. Madridin koreografiakilpailussa.
Manuel Reyes (Hki Savoy 2003, Turku 2007) opettaa säännöllisesti klo 13-14.30 taso on medio-avanzado eli keskitaso-edistyneet. Tunnin haaste on siinä, että materiaali on tuttua suurimmallle osalle oppilaista, sillä he ovat käyneet siellä jo 5-10 vuotta. Kärsivällisyyttä. Korva, nappauskyky ja tanssitaito kehittyvät. Vaikka materiaalia tulee paljon lyhyessä ajassa, Manuel Reyes kiinnittää myös paljon huomiota yksityiskohtiin ja musikaalisuuteen. Hän on niin ikään napannut kahdesti palkintoja Madridin koreografiakilpailussa.
Lisäksi Amorilla opettavat mm. Alfonso Losa, kuuleman mukaan hyvää koputustreeniä, Candela Soto, Antonio Reyes, Inmaculada Ortega ja veljensä Domingo Ortega (kursseja), Carmela Greco, Miguel Cañas, La Truco. Vanhempaa polvea edustavat vielä mm La Tati, Merche Esmeralda, Paco Romero (Classico español), La China, La Uchi ja Toni el Pelao.
Nuoren polven taiteilijoista Olga Pericet, Marco Flores ja Manuel Liñan sekä Vinvancos-perheen tanssijat pitävät kursseja toisinaan Amorilla.
Lukujärjestys löytyy netistä (ks Amorin aikatulu ), mutta se on ajantasalla vain osittain. Kaikki tunnit ja kurssit eivät ole siellä. Tasomerkinnät eivät vastaa suomalaisia merkintöjä. Paras tapa selvittää asia on mennä paikan päälle, lukea ilmoitustaulu ja kysyä toimistosta ja vaikkapa katsella tunteja. Se mahdollista opettajalta luvan kysymällä. Tunnin todellinen taso riippuu osanottajista ja opettajasta. Amorilla käyvät treenaamassa monet ammattilaiset, ammattiin aikovat sekä aficionadot eli asian harrastajat ympäri Espanjaa ja ympäri maailmaa. Tunnit ovat päivittäin maanantaista perjantaihi, opetustempo on rivakka ja opetustapa hieman toisenlainen. Avoimin mielin oppii paljon uutta ja syventää vanhaa lyhyessäkin ajassa.
Concha Jareño (Hki Flamingo 2008) on pitänyt viime aikoina paikalla ollessaan intensiivikursseja viikottain vaihtuvin teemoin klo 12-13 ja 13-14, niin ikään tasoa medio. Kiinnostavia koreografioita ja haastetta. Concha Jareño hakee usein innoitusta liikkeeseen klassisen espanjalaisen tanssin puolelta, mutta tuoreesti. Hänet palkittu mm. Madridin koreografiakilpailussa.
Manuel Reyes (Hki Savoy 2003, Turku 2007) opettaa säännöllisesti klo 13-14.30 taso on medio-avanzado eli keskitaso-edistyneet. Tunnin haaste on siinä, että materiaali on tuttua suurimmallle osalle oppilaista, sillä he ovat käyneet siellä jo 5-10 vuotta. Kärsivällisyyttä. Korva, nappauskyky ja tanssitaito kehittyvät. Vaikka materiaalia tulee paljon lyhyessä ajassa, Manuel Reyes kiinnittää myös paljon huomiota yksityiskohtiin ja musikaalisuuteen. Hän on niin ikään napannut kahdesti palkintoja Madridin koreografiakilpailussa.
Lisäksi Amorilla opettavat mm. Alfonso Losa, kuuleman mukaan hyvää koputustreeniä, Candela Soto, Antonio Reyes, Inmaculada Ortega ja veljensä Domingo Ortega (kursseja), Carmela Greco, Miguel Cañas, La Truco. Vanhempaa polvea edustavat vielä mm La Tati, Merche Esmeralda, Paco Romero (Classico español), La China, La Uchi ja Toni el Pelao.
Nuoren polven taiteilijoista Olga Pericet, Marco Flores ja Manuel Liñan sekä Vinvancos-perheen tanssijat pitävät kursseja toisinaan Amorilla.
Lukujärjestys löytyy netistä (ks Amorin aikatulu ), mutta se on ajantasalla vain osittain. Kaikki tunnit ja kurssit eivät ole siellä. Tasomerkinnät eivät vastaa suomalaisia merkintöjä. Paras tapa selvittää asia on mennä paikan päälle, lukea ilmoitustaulu ja kysyä toimistosta ja vaikkapa katsella tunteja. Se mahdollista opettajalta luvan kysymällä. Tunnin todellinen taso riippuu osanottajista ja opettajasta. Amorilla käyvät treenaamassa monet ammattilaiset, ammattiin aikovat sekä aficionadot eli asian harrastajat ympäri Espanjaa ja ympäri maailmaa. Tunnit ovat päivittäin maanantaista perjantaihi, opetustempo on rivakka ja opetustapa hieman toisenlainen. Avoimin mielin oppii paljon uutta ja syventää vanhaa lyhyessäkin ajassa.
tiistai, 14. joulukuuta 2010
Morente
suruisin mielin hyvästit hienolle taiteilijalle.
Morente 1973
Morente 1980
Morente 90-luku
Morente 2006
Sueña la Alhambra
Enrique Morente ja Eva Yerbabuena
Morente 1973
Morente 1980
Morente 90-luku
Morente 2006
Sueña la Alhambra
Enrique Morente ja Eva Yerbabuena
maanantai, 13. joulukuuta 2010
Koreografiakilpailu
Espanjalaisen tanssin ja flamencon koreografiakilpailu XIX Certamen de coreografía de danza española y flamenco, järjestettiin juuri 19 kerran. Tänä vuonna kilpailu oli siirretty kesä-heinäkuun vaihteesta joulukuun alkuun 9-11.12. Se on hyvä ratkaisu, sillä kevätkesällä teattereita täyttää Madridissa ja sen ulkopuolella varsin laajaksi paisunut Suma Flamenca-festivaali. Sen sijaan näin joulun alla ei juurikaan ole muuta kiinnostavaa ohjelmaa tarjolla.
Nimensä mukaisesti kilpailu keskittyy espanjalaiseen tanssin ja flamencoon. Espanjalainen tanssi pitää sisällään klassisen espanjalaisen tanssin, boleran, jotan sekä alueellisia tansseja. Nykytanssi ja baletti eivät kuulu pakettiin muuten kuin muuhun sekoitettuna. Useimmat koreografiat ovatkin syntyneet monia tanssitekniikoita käyttämällä.
Kilpailu jakaantuu kolmelle päivälle, josta kahtena ensimmäisenä esitellään videokarsinnasta selvinneet semifinalistit. Näistä karsitaan finalistit kolmannelle päivälle, jolloin myös ilmoitetaan voittajat. Tänä vuonna finalisteja oli 9. Tänä vuonna oli myös tarjolla neljäs päivä, jolloin kilpailun voittajat pääsivät esittämään vielä kerran teoksensa.
Palkintoja jaetaan nykyisin varsin runsaasti, sillä vuodesta 2005 alkaen on jaettu peruspalkintojen -parhaat koreografiat, paras tanssija, sekä paras sävellys tanssiteokselle- lisäksi erikseen palkinto parhaasta soolokoreografiasta ja 2006 alkaen parhaasta teoskuvasta. Vuonna 2010 palkintolajitelma on kasvanut: Premio Suma Flamenca palkinnon voittaja saa teoksensa vuoden 2011 festivaalille, Premio Taller Ballet Nacional de España palkinnon voittaja kutsutaan ko ryhmän koreografivieraaksi. Lisäksi jaetaan palkinnot parhaasta puvustuksesta sekä parhaasta valokuvasta, joka on osallistunut tänä vuonna ensi kertaa järjestettyyn erilliseen valokuvauskilpailuun.
Vuonna 1992 ensimmäistä kertaa järjestetty kilpailun osanottajat ovat enimmäkseen espanjalaisia, useimmat madridilaisia. Joukossa on aina silloin tällöin "ulkomaalaisiakin" useinmiten tanssijana, toisinaan koreografinakin, joskin selvänä vähemmistönä, liekö syynä tiedon, rohkeuden, taidon vaiko kontaktien puute. Tänä vuonna ulkomaalaisedustusta ei semifinalisteissa ollut, ellei sitten tanssijoiden joukossa. Muusikoissa sen sijaan edusti ainakin madridilaistunut norjalaiskitaristi Betina Flater. Hyvät ulkomaalaiset toki noteerataan palkinnoillekin saakka, sillä jo kilpailuna aloitusvuonna 1992 meni toinen palkinto Kuubaan Havannan GranTeatron ryhmälle ja koreokgrafille. Sittemmin on palkinnoille yltäneet ainakin mm. viime vuonna ranskalainen, 2008 meksikolainen, 2007 ja 2006 tanskalais-espanjalainen Selene Muñoz, 2006 suomalainen Kaari Martin (kolmas palkinto, mahtavaa!), 2004 kuubalainen jne. Eli taidon puutteesta ei ainakaan ole kyse.
http://www.certamenflamenco.com/
Nimensä mukaisesti kilpailu keskittyy espanjalaiseen tanssin ja flamencoon. Espanjalainen tanssi pitää sisällään klassisen espanjalaisen tanssin, boleran, jotan sekä alueellisia tansseja. Nykytanssi ja baletti eivät kuulu pakettiin muuten kuin muuhun sekoitettuna. Useimmat koreografiat ovatkin syntyneet monia tanssitekniikoita käyttämällä.
Kilpailu jakaantuu kolmelle päivälle, josta kahtena ensimmäisenä esitellään videokarsinnasta selvinneet semifinalistit. Näistä karsitaan finalistit kolmannelle päivälle, jolloin myös ilmoitetaan voittajat. Tänä vuonna finalisteja oli 9. Tänä vuonna oli myös tarjolla neljäs päivä, jolloin kilpailun voittajat pääsivät esittämään vielä kerran teoksensa.
Palkintoja jaetaan nykyisin varsin runsaasti, sillä vuodesta 2005 alkaen on jaettu peruspalkintojen -parhaat koreografiat, paras tanssija, sekä paras sävellys tanssiteokselle- lisäksi erikseen palkinto parhaasta soolokoreografiasta ja 2006 alkaen parhaasta teoskuvasta. Vuonna 2010 palkintolajitelma on kasvanut: Premio Suma Flamenca palkinnon voittaja saa teoksensa vuoden 2011 festivaalille, Premio Taller Ballet Nacional de España palkinnon voittaja kutsutaan ko ryhmän koreografivieraaksi. Lisäksi jaetaan palkinnot parhaasta puvustuksesta sekä parhaasta valokuvasta, joka on osallistunut tänä vuonna ensi kertaa järjestettyyn erilliseen valokuvauskilpailuun.
Vuonna 1992 ensimmäistä kertaa järjestetty kilpailun osanottajat ovat enimmäkseen espanjalaisia, useimmat madridilaisia. Joukossa on aina silloin tällöin "ulkomaalaisiakin" useinmiten tanssijana, toisinaan koreografinakin, joskin selvänä vähemmistönä, liekö syynä tiedon, rohkeuden, taidon vaiko kontaktien puute. Tänä vuonna ulkomaalaisedustusta ei semifinalisteissa ollut, ellei sitten tanssijoiden joukossa. Muusikoissa sen sijaan edusti ainakin madridilaistunut norjalaiskitaristi Betina Flater. Hyvät ulkomaalaiset toki noteerataan palkinnoillekin saakka, sillä jo kilpailuna aloitusvuonna 1992 meni toinen palkinto Kuubaan Havannan GranTeatron ryhmälle ja koreokgrafille. Sittemmin on palkinnoille yltäneet ainakin mm. viime vuonna ranskalainen, 2008 meksikolainen, 2007 ja 2006 tanskalais-espanjalainen Selene Muñoz, 2006 suomalainen Kaari Martin (kolmas palkinto, mahtavaa!), 2004 kuubalainen jne. Eli taidon puutteesta ei ainakaan ole kyse.
http://www.certamenflamenco.com/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)